Kiteen lukio
Ylioppilasjuhla 5.12.2007
Rehtori Kyösti Värrin puhe

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät abiturientit ja muu juhlayleisö!

Kaksisataa vuotta sitten Suomi - toki tuolloin osana Ruotsia - joutui suurvaltapoliittisista syistä sotatantereeksi. Olihan Napoleon sopinut Tilsitissä heinäkuussa 1807 keisari Aleksanteri I:n kanssa Ruotsin pakottamisesta Englannin vastaiseen mannermaasulkemukseen. Tuosta Suomen sodasta seurasi yli satavuotinen autonomian kausi ja 90 vuotta sitten alkanut valtiollisen itsenäisyyden aika. Vaikka tätä itsenäisyyden aikaa on koeteltu monin tavoin - aina vuoden 1918 tapahtumista, 1930-luvun lamasta, talvi- ja jatkosodasta, Lapin sodasta ja sotakorvauksista alkaen, on Suomen itsenäisyyden aika ollut todellisuudessa myös menestystarina vailla vertaa.

Yksi menestystarinoista on ollut ja on suomalaisnuorten osaaminen ja oppimistulokset lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden alueella. Suomalaisnuoret ovat hallinneet kansainvälisiä oppimistulostutkimuksia ja -selvityksiä, joista neljän vuoden välein julkaistava TIMMS ja kolmen vuoden välein julkaistava PISA, Programme for International Student Assessment, ovat tunnetuimmat. Eilen julkaistut uusimmat PISA-tulokset ovat vakuuttavia. Suomalaisnuoret ovat maailman huipulla.

Suomi on onnistunut yhdistämään kaksi asiaa toteutumaan samanaikaisesti. Yhtäältä suomalaisnuorten väliset erot ovat pienet ja toisaalta taso on erittäin korkea. Tulosta ei ole siis saatu lahjakkaita erikseen kouluttamalla, eikä heidän kehitystään ole estetty. Myös ikäluokkansa heikoimmat - huom! siis näillä mittareilla - ovat muihin maihin verrattuna maailman parhaita. Suomen opetus on siis tasalaatuista - erot oppimistuloksissa eri koulujen, asuinpaikan ja muiden tekijöiden suhteen ovat pieniä. Suomessa myös heikoimmista oppijoista pidetään huolta. Ainoastaan sukupuoli näyttää joiltakin osin olevan selvästi erotteleva tekijä - tyttöjen ja poikien väliset erot sekä lukutaidossa että matematiikan osaamisessa ovat olemassa. Tyttöjen lukutaito on parempi kuin pojilla, kun vastaavasti pojat ovat matematiikan osaamisessa parempia kuin tytöt. Tässä meillä suomalaisilla on vielä paljon tehtävää.

Suomalainen koulutus on siis vaikuttavaa - sen tuloksena on hyviä oppimistuloksia. Sen lisäksi koulutuksemme tehokkuus on huippuluokkaa. OECD:n syyskuisen koulutusjärjestelmien vertailuraportin - Education at a Glance - mukaan Suomessa koulutukseen käytetyt varat ovat OECD-maiden keskitasoa ja siitä huolimatta olemme kärkisijoilla oppimissaavutuksissa. Suomalaislapset ja -nuoret viettävät vähemmän aikaa oppitunneilla kuin muissa OECD-maissa ja siitä huolimatta olemme kärkisijoilla oppimissaavutuksissa. Koulutuksemme on sekä tehokasta että vaikuttavaa.

Hyvät kuulijat,

miksi ihastelen suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvää tilaa? En tee sitä siksi, ettei siinä olisi kehitettävää. On kuitenkin hyvä aika ajoin palauttaa suhteellisuudentaju mieleemme. Te suomalaisnuoret olette oikeasti osaavia ja kyvykkäitä. Ja sen lisäksi suomalainen koulu on hyvä koulu. Suomalaisessa koulussa tehdään vaatimattomasti ja huomaamattomasti hyvää työtä. Se on hyvä muistaa - ja se on syytä todeta ainakin tällaisina juhlapäivinä.

Kiteen lukio asettuu hyvin tähän laajempaan kokonaisuuteen. Joku voisi vaatimattomasti sanoa, että Kiteen lukio on keskikokoinen suomalainen lukio. Se pitää paikkansa, onhan opiskelijamäärämme juuri keskimääräisen lukion luokkaa. Käytännössä se merkitsee kuitenkin kahta ylivoimaista etua: pystymme yhdistämään suuren lukion valinnaisuuden ja suurlukiota pienemmän lukion tuttuuden ja turvallisuuden.

On ollut hämmentävää seurata viime viikkojen julkisia puheenvuoroja lukiokoulutuksesta. Lukion luokattomuuden on nähty olevan yksi nuorten pahoinvointiin vaikuttava ja jopa sitä aiheuttava tekijä. En voi hyvällä tahdollakaan olla samaa mieltä. Palaute opiskelijoilta kertoo jotakin aivan muuta. Luokattomuus merkitsee nimittäin paitsi lisääntyviä valinnanmahdollisuuksia, myös mahdollisuutta opiskelijan omien ryhmien ja kaveruussuhteiden muodostumiseen.

Ryhmäidentiteettiä on toki myös tuettava yhteisillä asioilla - meillä niitä ovat viikoittaiset ryhmänohjaustuokiot, lukion alun ryhmäytymispäivä, toissapäiväinen juhlalounas ensimmäisen vuoden opiskelijoille, wanhojen päivä siihen liittyvine valmisteluineen, Nummisuutarit-teatteriesitykset ja niin edelleen. Lukion kehittämisen kannalta luokallisuuteen palaaminen valinnaisuuden kustannuksella ei ole oikea ratkaisu.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

olette puolustaneet paitsi valtiollista itsenäisyyttämme, myös kansamme itsemääräämisoikeutta - oikeutta tehdä omat valintansa. Valinnanvapaus merkitsee meille jokaiselle myös vastuuta ja mahdollisuutta tehdä huonoja ja jälkikäteen katsottuna vääriä valintoja. Viisaiden valintojen tekemiseksi tarvitaan vankkaa tietopohjaa, mutta myös tukea ja opastusta. Meidän tehtävämme lukion aikuisina, opettajina, opinto-ohjaajina ja muissa tehtävissä toimivina on antaa tuota opastusta etenkin opiskeluun liittyvissä valinnoissa. Sama tehtävä elämään liittyvien valintojen osalta on teidän nuorten huoltajilla ja muilla läheisillä.

Meillä on tänään syy kaksinkertaiseen iloon. Juhlimme Suomen 90-vuotista itsenäisyyttä ja samalla voimme nauttia viiden lukiolaisen viisaista valinnoista. He ovat suorittaneet sekä lukion oppimäärän että ylioppilastutkinnon.

Jaan seuraavaksi ylioppilastutkintotodistukset syksyn uusille ylioppilaille. Pyydän avukseni apulaisrehtori Niilo Hirvosen jakamaan ylioppilaslakit ja -ruusut.

………..

Ylioppilastutkintotodistusten yhteydessä jaettiin samalla kaksi stipendiä: Kiteen seurakunnan stipendi ylioppilas Maria Haapasalolle ja Kiteen lukion stipendi ylioppilas Tiina Paakkunaiselle. Onnittelut myös stipendin saajille.

Hyvät abiturientit!

Oululainen ylioppilas Paavo Snellman, myöhemmin Virkkunen, on tiivistänyt ylioppilastutkinnon merkityksen vuonna 1892 seuraavasti:

"…ylioppilastutkinto on itse asiassa tavallaan vaikein, minkä nuori opiskelija suorittaa. Pitää yhdellä kertaa omistaa ja hallita melkoinen tietämyksen alue ja siitä on myös tehtävä tili lyhyessä ajassa. Kaikki muut tutkinnot, joita opiskelija myöhemmin suorittaa, tapahtuvat verkalleen, suoritukset seuraavat toisiaan riittävän hitaassa tahdissa. Vaikka tietomäärät ovat moninkertaisesti laajemmat ja ne on hankittava aivan toisella perinpohjaisuudella, kuin mikä ylioppilaskokelaalle on mahdollista, niin ei mikään myöhempi tutkinto tuota samaa jännitystä, mikä seuraa ylioppilastutkintoa juuri sen moninaisuuden puristuksessa. Kun tämä kaikki on takanapäin ja kuorma riisuttu, niin olkoon onnellisen keltanokan sallittu ajoittain elää todella kuninkaallisia iloja."

Voiko sitä tuon nasevammin sanoa?

Te, hyvät abiturientit, olette antaneet vaadittavan näytön tiedoistanne ja kypsyydestänne. Olette menestyksekkäästi tehneet tilin tietämyksestänne ylioppilastutkinnossa. Työntekonne palkitaan tänään lukio-opiskelun kauneimmalla kruunulla, ylioppilaslakilla.

Abiturientit!

Ylioppilastutkintolautakunnan minulle suomin valtuuksin julistan teidät ylioppilaiksi. Haluan Kiteen lukion puolesta onnitella teitä ja pyydän teitä laittamaan ylioppilaslakin päähänne ylioppilastutkinnon suorittamisen merkiksi. Menestystä elämänne taipaleelle!
……….
Iloitkaamme siis - gaudeamus igitur!