Vanhassa valokuvassa Lieksanjoen rantaa koristaa tuhatlukuinen yleisö, kun tasapainotaitoja testataan tukkilaiskisoissa 1940 -luvulla. Vanhat kuvat esittelevät minulle otteita Lieksan historiasta, paloja menneisyydestä. Erikoista on, että alue oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka, mutta silti Lieksan kaupungilla on ikää vasta reilut kolmekymmentä vuotta.

Syvällä maassa ovat Lieksan historian juuret. Jo vuonna 1653 Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe perusti Lieksanjoen suulle nimeään kantavan Brahean kaupungin. Parhaimpina aikoina kaupungissa eleli noin 350 asukasta, suurin osa kauppiaita ja käsityöläisiä. Brahean kukoistusaika päättyi nopeasti, kun kaupunki lakkautettiin 1680 -luvulla.

Pikkuhiljaa asutus lisääntyi Pielisjärven pitäjänä tunnetulla alueella. Tartun varovasti 1925 -luvulta peräisin olevaan valokuvaan. Haalistuneessa kuvassa Lieksan keskustanraittia koristaa nauhana etenevä puutalojen rivistö. Lieksa oli tuolloin Pielisjärven kirkonkylä ja samalla alueen tärkein liikekeskus ja kauppapaikka. Taajaman vilkastumisesta ja elinkeinorakenteen monipuolistumisesta huolimatta alue säilyi pienviljelijöiden ja metsätyöläisten pitäjänä.

Vuonna 1934 riehunut suurpalo hävitti pahoin taajaman keskustaa, mutta antoi myös kipinän uudisrakentamiselle. Pari vuotta myöhemmin Lieksasta tulikin Lieksan kauppala.

Uittotaitureita Lieksanjoella

Lieksanjoella on suuri rooli alueen historiassa. Joen rajauittohistoria yltää varmuudella vuoteen 1860. Mittavat puumäärät ja pitkäkestoiset uitot tekivät Lieksanjoesta itärajamme suurimman rajauittojoen 1960 -luvun alussa.

Vanhat valokuvat kertovat tarinaa tukkilaiskisojen suosiosta. Tuhatpäinen yleisö ihasteli ensi kerran vuonna 1933 tukkilaismiesten taitoja neljässä eri lajissa. Uittomiesten taitoja haluttiin kehittää ja tuoda esille muuallakin kuin työmailla. Kilpailulajeina olivat uinti, kelu-veneellä soutu, köydenveto ja uivalla tukilla ajo. Tukkilaiskisoja järjestettiin Lieksassa säännöllisesti sotavuosia lukuun ottamatta. Talvisin kisattiin puolestaan tukkilaishiihdoissa. Tiettävästi maamme ensimmäiset tukkilaishiihdot sivakoitiin vuonna 1923. Alussa laduilla kiitivät lähinnä työnjohtajat. Pari vuotta myöhemmin perustettiin kaksi eri sarjaa. Toisessa hiihtivät vakinaiset työnjohtajat ja toisessa hakkuukauden alusta mukana olleet työmiehet.

Vuonna 1973 Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistettiin ja perustettiin Lieksan kaupunki.

Tule tutustumaan luonto- ja kulttuurikaupunki Lieksan värikkääseen historiaan Kolin loma-asuntomessujen 2006 yhteydessä!

Pähkinänkuoressa Kolin asutushistoria

• Vielä 1600 -luvulla Kolin alueella ei vakituista asutusta, mutta alueella käytiin lähikylistä kaskeamassa ja hyödyntämässä luonnonniittyjä
• Alueelle alkoi syntyä vakituista asutusta vasta 1750 -luvulla
• Kolin kylän muodosti seitsemän taloa vuonna 1760
• Harva asutus keskittyi rannoille ja kaskeamisen jatkuessa mäkien ja vaarojen rinteille
• Kaskiviljelyn rinnalle peltoviljely 1800-luvulla
• Kaskiviljelys ja peltolaidunnus elinvoimaisia 1900-luvun alkupuolelle asti
• 1950-luvulla asutus alkoi siirtyä kyläkeskuksiin ja yksittäiset talot autioituvat
• Kolin kylällä noin 290 asukasta