"Ei tyydy haltija milloinkaan, ennen kuin on osansa saanut. Jos uhalla on antamatta, niin ottaa hän sen väkisin ja silloin aina kaikista kalliimman tavaran."

- Kyläkirjaston kuvalehdessä vuonna 1884 nimimerkillä -r-

Kolin kukkuloilla huudan "Kolin korkeat isännät, Mustarinnan murhat miehet". Kaiku vastaa vai liekö haltijat toistelee. Monet metsämiehet kävivät entisaikaan Kolin kukkuloilta asuvilta haltijoilta anomassa saalisonnea. Olisikohan huono kalaonneni seurausta siitä, etten ole aiemmin kiivennyt Mustarinnaksi kutsutun Kolin kukkuloille haltijoilta onnea anomaan.

Matkaan lähtiessäni varasin pinon lantteja taskuun. Kuulin, että kukkuloille vietiin muinoin uhrilahjoja. Tarinoiden mukaan siellä pidettiin oikeudenkäyntejäkin. Ne jätän väliin mielelläni. Taitavat tällä kertaa velhot ja haltiat leikkiä piiloleikkiä kanssani. Lantin jätän kivelle kaiken varalta.

Kolikolla onni eikä onnettomuus

On heitettävä myös kolikko tai kaksi Ukko-Kolin lähellä, Hotelli Kolin pohjoispäädyssä sijaitsevaan uhrihalkeamaan haltioiden hyvittelemiseksi. Ei haltijaa passaa uhmata tai käy kuin ylpeälle Annikille.

Uhrihalkeamalla käydessä tulee haltijalle antaa aina jotain lahjaksi. Annikki ei suostunut Kolin vuorenhaltijaa lepyttelemään. Kostoksi haltija sai Annikin kompuroimaan, jolloin hän kadotti kalliokoloon sulhaselta saamansa sormuksen. Annikki hankki vaskisen sormuksen, jottei mies saisi tietää tapahtuneesta. Sormus sattui kuitenkin tummumaan ja sulhanen ajatteli Annikin olleen uskoton ja jätti hänet. Murheen murtamana Annikki kantoi koko omaisuutensa haltijalle, mutta sekään ei riittänyt. Annikki vei haltijalle vielä kivet aholta ja mullat maalta, mutta lopulta kuitenkin menehtyi kallion kupeeseen.

Kaivan taskujani uudelleen.

Pirunkirkko ja suurnoita Kinolainen

Hyviteltyäni haltiat uskallan astua Pirunkirkkoon, Kolin alueen luolista tunnetumpaan. Luolan sanotaan olevan pirujen kirkon eteinen. Oman jälkensä Pirunkirkkoon on kirjoittanut myös taidemaalari Eero Järnefelt.

Aikoinaan tietäjät lienevät hakeneet Pirunkirkon luolasta neuvoja ja mahtia. Tiedä sitten ovatko minun kolme kolikkoa tarpeeksi pyyntöjen esittämiseen. Tarinoiden mukaan kuuluisin Pirunkirkkoa käyttäneistä noidista oli Ukko Kinolainen. Hänen mennessä lähteen reunalle, alkoi vesi kiehumaan. Kerran Kinolainen säikytteli kirkkoväen kysymällä tahtoivatko he nähdä vainajia. Väki tahtoi ja Kinolainen teki taikansa. Kirkonmaalta kuului kolinaa ja vainajien haamut kasvoivat maasta katsellen kummastuneena kirkkoväkeä.

Ihmisten katsellessa kauhistuneena, tuli suurnoidalle hätä, kun hän ei saanut sananvoimalla vainajia takaisin hautaan. Viimein työntämällä pohjamutaa vainajien silmille, sai Kinolainen kuolleet takaisin maanpoveen. Virkkoi velho siihen "Piäsivät kasvammaan liijan suuriksi."

Pirunkirkon arkkitehtuurin lomassa voit tutustua nykyaikaiseen loma-asuntorakentamiseen Kolin loma-asuntomessuilla 2006.

Pähkinänkuoressa Pirunkirkko

• Kolin alueen luolista tunnetuin
• 34 m pitkä, metrin levyinen ja 1-7m korkea
• z-kirjaimen muotoinen rakolohkareluola
• lattia moreenin ja pakkasrapautumisaineksen seosta
• seinät rapautumisen kuluttamia liikuntosaumoja
• katto jäätikön siirtämiä lohkareita

Linkit

• Lieksan kaupunki www.lieksa.fi
• Karelia Expert Matkailupalvelu Oy www.kareliaexpert.fi