Parantajien ryhmään kuului eri "ammattikuntia". Varsinainen kansanparantaja käytti potilaita hoitaessaan omatekoisia lääkkeitä, mutta niiden lisäksi usein myös loitsuja tai muuta magiaa. Tietäjä taas suoritti tointaan pelkästään maagisin keinoin. Hän etsi ensin taudin aiheuttajan, valitsi sen perusteella parannusvälineen tai loitsun ja ajoi taudin sitten ulos käskyin tai uhkauksin. Voimallinen taikaesine takasi onnistumisen. Tällainen väline saattoi olla esim. karhun, käärmeen tai sammakon ruumiista. Myös ympyrän muotoon kasvanut ns. umpipuu sekä puunpahka sisälsivät parantavia voimia.