Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Pielisen museo opetussivusto
Pielisen museo opetussivusto > asuminen > rakennukset > Riihi
vihjeet 
Riihi

museon riihi

Riihi on suomalainen viljankuivatus- ja puimahuone. Sanan "riihi" ikä viittaa pariin kolmeen tuhanteen vuoteen.

Itäsuomalainen riihi on yksihuoneinen: vilja kuivatettiin ja puitiin samassa tilassa. Erillistä puintihuonetta, luuvaa, ei tunnettu. Itäisessäkin riihessä saattoi kuitenkin olla sivuseinää vasten pieni lisähuone tai katos. Tässä kylkiäisessä l. ruumenuksessa säilytettiin ruumenia, olkia sekä puintivälineitä.

Riihi rakennettiin palovaaran vuoksi erilleen pihapiirin muista rakennuksista. Riihen kaksiosainen ovi oli aina rakennuksen päädyssä. Kynnys oli korkea. Paras riihen lattia oli sileää kalliota, mutta koska sitä sattui harvoin piha-alueen lähistölle, oli tyydyttävä kovaan savilattiaan.

Riihen uuni sijoitettiin aina ovensuunurkkaan. Se oli alkuaan maaperään ladottu avoin luonnonkivikiuas, joka myöhemmin alettiin muurata ruukilla umpinaiseksi. Pielispihan riihen uunin laki on täytetty pyöreillä irtokivillä.

Riihen parret, joiden päälle kuivattava vilja ahdettiin, lepäsivät irtonaisina niskahirsiensä varassa miehen pään korkeudella. Parsilla riihen savussa viljanjyvät kuivuivat ja desinfioituivat säilyviksi. Kuivina lyhteet puitiin riihen lattialla. Museon riihessä näemme puintiin käytettyjä riusoja, riihilapioita, seuloja, vakkoja sekä muita riihityökaluja.

TEHTÄVÄT




22.8.2006 9:48