Saunan rakentaminen oli ensimmäinen työ, johon uudisasukas ryhtyi löydettyään mieleisensä asuinpaikan. Sauna oli hänen ensimmäinen asuntonsa. Tupa rakennettiin myöhemmin, sen jälkeen muut rakennukset tarpeen mukaan.

Saunaa käytettiin muulloinkin tilapäisasuntona. Metsästysmaille tai salojärvien rannoille saatettiin rakentaa metsä- ja kalasaunoja pitkien erä- ja kalamatkojen majapaikoiksi. Myös etäiselle heinäniitylle voitiin pystyttää pieni sauna yöpymistä ja virkistäytymistä varten. Monet tilapäisasunnoiksi tarkoitetut saunat tehtiin osittain maan sisään, esim. rinteeseen tai maakuoppaan (vrt. metsäsauna 62).

Saunalla oli siis monia käyttötarkoituksia. Siellä kylvettiin, asuttiin, synnyttiin, siellä hoidettiin sairauksia (mm. kupattiin ja hierottiin), pestiin pyykkiä ja loukutettiin sekä lihdattiin pellavia (ns. pellavasauna). Riihen puuttuessa saunassa kuivatettiin myös viljaa.

Museon myllärinsauna (58) on tavallinen kylpysauna, jota käytettiin myös tilapäisasuntona. Sauna on pyöröhirsinen, lautakattoinen rakennus. Nurkassa on alkeellinen, hirsikehyksen ympäröimä kiuasuuni, jonka edessä on pieni liedentapainen. Uunin ja peräseinän välille sijoittuvat patsaslauteet.