Suomalaisen maalaistalon pihapiiri on vuosisatojen ajan koostunut hirsisistä, nurkkasalvostekniikalla valmistetuista rakennuksista: asuintuvasta, karjasuojista, aitoista, saunasta ja riihestä. Toisinaan talousrakennuksiin kuului myös paja, mylly ja verkkovaja tai nuottakota.

Pohjois-Karjalan vaaraseuduilla talo rakennettiin mielellään vaaranlaelle hallalta suojaan. Maaston epätasaisuuden vuoksi ei pyritty säännöllisiin pihapiireihin. Pielisen tasaisilla rantamailla piha muotoutui usein nelikulmaiseksi. Tällöin karjasuojat sijoitettiin vastapäätä asuinrakennusta ja pihan sivustoja rajasivat aittarivit. Sauna ja riihi (sekä paja) jätettiin palovaaran vuoksi muista rakennuksista hieman erilleen.

Talo saattoi joskus olla myös kaksipihainen. Tällöin tuvan edessä oli varsinainen pääpiha ja tuvan takana karjopiha. Asuinrakennuksen porstuasta johti ovet molempiin pihoihin. Pielispihan päärakennuksen porstua on tätä tyyppiä (ns. läpiajettava porstua).

TEHTÄVÄT