Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Pielisen museo opetussivusto
Pielisen museo opetussivusto > elinkeinot > Kalastus
vihjeet 
Kalastus

pyydyksiä ja ruuhiKalastus oli Pielisen seudun muinaisten asukkaiden vallitseva elinkeino kivikaudella ja sangen pitkään sen jälkeenkin.

Jo kivikaudella suomalaiset tunsivat useanlaisia pyyntivälineitä. Pielisen rannoilta on löytynyt merkkejä ainakin ongen ja verkon käytöstä. Kivikautiset verkot punottiin niini- tai nokkossäikeistä. Ongenkoukku valmistettiin kivestä, luusta tai puusta. Kiviseen koukkuun kiinnitettiin luinen tai puinen väkänen. Siima tehtiin niinestä punomalla. Noina aikoina ja vielä paljon myöhemminkin vesillä liikuttiin yhdestä puusta koverretuilla ruuhilla.

Ilmeisesti hyvin varhaisia pyyntivälineitä olivat myös katiskat ja merrat. Katiskat olivat puusta valmistettuja sälekatiskoita, joilla pyydettiin matalikoissa ja pikkuvesissä. Mertoja taas käytettiin virta- ja koskikalastuksessa.paino

Verkko säilyi järvipyydyksenä halki vuosituhanten. Sitä tärkeämmäksi suurimittaisessa kalastuksessa tuli kuitenkin nuotta. Nuotalla pyydettiin keväisin ja kesäisin haukea, jolla siis maksettiin osa veroista ja jota riitti vielä myyntiinkin. Syksyisin nuotalla kalastettiin muikkua. Koska nuotta oli kallis ja vaati runsaasti työvoimaa, kyläläiset muodostivat keskuudestaan nuottakuntia l. nuottueita kohojakutakin pyyntikautta varten.

Nuottaa saatettiin vetää myös virtaavissa vesissä. Lieksanjoen koskien välisissä virroissa käytettiin siikojen, lohien ja kuoreiden kalastukseen nuottaa, jota kutsuttiin suuriaksi. Suuriaa l. vataa uitettiin myötävirtaan niin, että veneet kulkivat virtaa nopeammin. Vastavirtaan nouseva kutukala jäi nuotan kitaan.

atrainRihmapyydysten l. nuottien ja verkkojen lisäksi käytettiin viimeistään 1600-luvulta lähtien myös pitkää siimaa l. reimiä. Sillä ei kuitenkaan ollut kovin suurta merkitystä. Myös rysiä ja mertoja käytettiin jonkin verran järvikalastuksessa, mutta varsinaisesti ne kuuluivat virta- ja koskipyynnin piiriin. Koskiin rakennettiin kalapatoja, joiden aukkoihin näitä pyydyksiä asetettiin. Saaliiksi saatiin arvokaloja, lohta ja siikaa, joiden pyynnistä talonpoikien täytyi maksaa veroa.

Tuulastus on ikivanha kalastustapa. Siinä kala tapetaan vedestä pistoaseella, atraimella. Tuulastaminen tapahtui pimeän aikaan. Veneen kokkaan kiinnitettiin tuulaskoura, jossa paloi tervaksia tai päreitä. Tulen valossa tuulastaja näki veden pohjaan asti ja löysi helposti saaliinsa: lahnat, hauet, säyneet ja mateet.

Primitiivistä nuija- l. iskukalastusta harrastettiin talvisaikaan. Kalat nuijittiin jollakin tilapäisellä aseella tainnoksiin jään läpi ja kerättiin sitten talteen jäähän tehdyn reiän kautta. 



21.6.2006 15:09
Takaisin | Sivun alkuun | Tulostusversio