| Pielisen museo opetussivusto > elinkeinot > Seppä |
|
|
Seppä
Maalaistalon pihapiiriin saattoi 1800-luvulla kuulua hieman ulompana sijaitseva pieni paja. Taitava talonpoika pystyi usein itse valmistamaan monet tarvitsemansa rautaesineet, esim. naulat, saranat ja hevosenkengät. Talonpojat käyttivät sepäntöissään paikallista järvi- tai suomalmia, jonka he sulattivat maakuopissa, kiviuuneissa tai hirsirunkoisissa rautahyteissä. 1800-luvulla ruvettiin hankkimaan käyttörauta Pankakosken rautaruukilta. Vaativammat työt, esim. teräaseet, jätettiin kuitenkin kyläsepän tai talosta taloon kiertävän ammattilaisen tehtäväksi.
Pajassaan seppä valmisti puukkoja, kirveitä, sirppejä, viikatteita, kärrynpyörän vanteita jne. Teräaseet täytyi karkaista: esim. kuumennettu viikate jäähdytettiin äkkiä vesikaukalossa. Näin saatiin kovaksi karkaistu terä. Varsinaisen sepän lisäksi tarvittiin erikoistuneita vaskiseppiä l. valureita sekä pyssyseppiä. Vaskisepät valoivat vaskesta (kuparin ja tinan seoksesta) erilaisia tarve-esineitä kuten kulkusia, aisa- ja ruokakelloja, avaimia, solkia, koruja ja nappeja. Valamiseen käytettiin joko vuolukivestä kaiverrettua kivimuottia tai savesta puulaatikkoon tehtyä valumuottia. Monet pielisjärveläiset sepät erikoistuivat 1800-luvulla tunnetuiksi pyssysepiksi. He valmistivat kankiraudasta suustaladattavia aseita ja korjasivat vanhoja. Pyssynpiiput tehtiin joko taivuttamalla taottu rautalevy torveksi tai poraamalla piipun reikä kankirautaan. Aseen perät veistettiin puusta. Pyssyseppä valmisti myös kuulavormuja l. -muotteja, joissa valettiin kuulia aseisiin. 24.5.2006 9:05 |
| Naisten työt | Miesten työt | Maatalous | Metsätyö | Rakennukset | Pukeutuminen | Ruokatalous | Tarinat | Tehtävät | Historia | Teamware Pl@za | |