Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Pielisen museo opetussivusto
Pielisen museo opetussivusto > elinkeinot > Teollisuus
vihjeet 
Teollisuus

Lieksan seudun ensimmäinen teollisuuslaitos oli v. 1825 toimintansa aloittanut Pankakosken rautaruukki. Ruukissa valmistettiin paikallisesta järvimalmista harkko- ja kankirautaa sekä rautatakeita.

Pielisen Karjalan alueella on ollut runsaasti järvi- ja suomalmiesiintymiä. Malmi on järvien pohjassa ja soissa rakeisena massana, hölmänä. Talonpojat oppivat jo varhain käyttämään kotoista malmia hyväkseen valmistaessaan rautaa omiksi tarpeikseen ja ehkä myyntiinkin. Talonpojat sulattivat rautamalminsa yksinkertaisissa maakuopissa tai kiviuuneissa. Myöhemmin opittiin valmistamaan myös ns. hyttejä, uuneja, joiden ympärille rakennettiin hirsikuori. 1800-luvulta lähtien talonpojat ostivat tarvitsemansa raudan Pankakosken ruukilta.

Ruukkia varten tarvittu malmi nostettiin järven pohjasta malmilautalta käsin (ks. malmilautan pienoismalli, Näyttelyhalli I). Lautalla työskenteli yleensä kaksi miestä. Toinen miehistä nosti malmia nostokauhalla tai -haavilla, toinen puhdisti malmin mudasta seulan avulla ja kumosi sen lautan keskellä olevaan laatikkoon. Rannalla malmi poltettiin l. pasutettiin kuivaksi ennen ruukille rahtaamista. Malmia nostettiin mm. Pankajärvestä, Ruunaanjärvestä, Siikajärvestä, Viekijärvestä ja Pielisestä.

Pankakosken rautaruukissa oli parhaimmillaan kaksi harkkohyttiä, kankirautapaja sekä rautatakeita valmistava manufaktuuripaja. Vuosisadan loppupuolella tehtaalla oli myös rautalankavalssi. Ilmeisesti suuri osa 1800-luvulta peräisin olevista Pielisen museon rautaesineistä on valmistettu Pankakosken ruukin raudasta.

Kuljetusyhteyksien helpottamiseksi rakennettiin 1890-luvulla Lieksan ja Pankakosken välille kapearaiteinen rata. Radalla liikennöinyt höyryveturi, "Pankakosken pässi", kuljetti sekä tavaravaunuja että salonkivaunuksi kutsuttua matkustajavaunua. Vanha veturi oli käytössä aina vuoteen 1952, jolloin uusi leveäraiteinen rata valmistui.

Pankakosken rautatehdas paloi kokonaan v. 1902 ja sen toiminta lopetettiin. Rakenteilla ollut yhtiön puuhiomo säästyi palolta, ja se pääsi aloittamaan toimintansa seuraavana vuonna. Pankakoskesta alkoi nyt kehittyä puunjalostusteollisuuden keskus. V. 1909 tehdas siirtyi Ab W. Gutzeit & Co:n omistukseen.

Tehdasta on vuosikymmenien aikana laajennettu useaan otteeseen. Uusi puuhiomo ja kartonkitehdas valmistuivat jo v. 1912. Paitsi Pankakosken laitoksia yhtiölle kuului Lieksassa Rantalan saha, joka paloi 1933. Yhtiön nimi muutettiin Enso-Gutzeit Oy:ksi v. 1927.

Jo useaan kertaan palaneella ruukilla oli jonkin verran palokalustoa. Pankakosken Vapaaehtoinen palokunta perustettiin kuitenkin vasta v. 1915. Pielisen museossa on kaksi tehdaspalokunnan paloautoa sekä muuta palokalustoa. Paloautoista vanhempi on alun perin henkilöautoksi valmistettu Hudson -merkkinen avoauto. Toinen on Ford -umpiauto v:lta 1938. Museoalueella VR:n palovaunujen eteen sijoitettu Enso-Gutzeitin höyryveturi ei sen sijaan liene toiminut sammutustehtävissä. Se kuljetti sellua ja kartonkia 1940-luvun lopulta 1970-luvulle saakka.

Pankakosken rautaruukin viimeisinä vuosina alettiin Lieksaan suunnitella toistakin teollisuuslaitosta, Kevätniemeen sijoitettavaa sahaa. Ab Kuokkastenkosken omistama saha rakennettiinkin v. 1902-03. Varsinaisen sysäyksen sahan kehitykselle antoi kuitenkin sen siirtyminen valtion omistukseen v. 1909. Suurin osa sahan tuotannosta meni näinä aikoina rautatien rakennustöihin. Myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan jälkeen, se alkoi kehittyä suurelta osin vientisahaksi. Valtion välitön hallinto muutettiin valtioenemmistöiseksi osakeyhtiömuodoksi v. 1932, jolloin perustettiin Veitsiluoto Osakeyhtiö. Veitsiluoto Oy:ltä Kevätniemen saha siirtyi v. 1985 Vapo Oy:n omistukseen. Kevätniemen sahan hankinta-alueena on ollut Lieksa ympäristökuntineen. Viime vuosikymmeninä puuta on ostettu myös itärajan takaa.

Myös Kevätniemen sahalta Pielisen museo on saanut palo-osastoonsa täydennystä. Kaksi tulipaloa kärsinyt saha on lahjoittanut museolle mm. paloruiskuja, -letkuja, -sammuttimia sekä tehdaspalokunnan palomiehen asuun kuuluneita varusteita.

Pielisjärvellä on lyhyen ajan ollut myös kaivostoimintaa. Oy Vuoksenniska Ab:n omistamasta Mätäsvaaran kaivoksesta tuotettiin v. 1939-47 molybdeenia sota-ajan aseteollisuuden käyttöön. Maailmansodan jälkeen molybdeenin hinta romahti ja Mätäsvaaran kaivostoiminta lakkautettiin kannattamattomana. 




1.6.2006 11:43